Kaduilla ja aitovierillä

Näitä tämän kaupunginosan katuja kun on tässä viimeisen melkein kolmen vuoden aikana päivittäin talsinut ja aikaa montaa ihmistä kohdannut, olen huomannut, että tuttuja on joka nurkalla. 

Se on oikeastaan aika hauskaa. Menen nimittäin melkein mihin tahansa, joku sieltä jo mun nimeä huutaa. Viimeksi eilen palasin opettamasta englantia yhden slummin läpi, josta en tunne ketään, mutta eikö vaan sieltä joku huhuillut Hennaa - yksi meidän basen maanantai-iltojen tilaisuuksissa käyvä neito oli matkalla koulusta kotiin samoilla kujilla. 

Vähän aikaa sitten yksi slummiystäväni ajoi pyörällä ohi kun kävelin kuntosalille. Siellä kuntosalilla puolestaan useampikin on tullut kysymään, että olenko minä sieltä Shoresilta, kun ovat minut jossain tilaisuudessa/konferenssissa/videolla nähneet tanssimassa, laulamassa, puhumassa, tulkkaamassa tai ihan vaan olemassa.

Kaupassa on aina joku tuttu kasvo, yleensä vähintään illan vartijamies, joka puhuu englantia ja on oppinut, että kaupan edessä kerjäävät slummilapset on aina Hennan kavereita, se ei aja niitä pois jos kertovat tuntevansa minut. 

Yleensä kassajonossa joku tuttu käyttää tilaisuutta hyväkseen ja rynnii minun luoke halaamaan ja lisäämään ostoksensa heti minun ostosten perään säästääkseen jonotusajassa. 

Hauskin oli Porto Alegren - viiden tunnin lentomatkan päässä - lentokentällä kun ostin salaattia ravintolasta. Kysyivät siinä kassalla, että missä asun ja kun kerroin että Recifessä, yksi keittiö täteistä tuli siihen kertomaan, että hänkin on kuule sieltä ja siinä hetki juteltuamme selvisi että naisen tytär asuu minun pienen ja piskuisen Candeiasin kaupunginosassa vain noin kahden kilometrin päässä minun kotoa. Tästä oltiin tietysti molemmat ihan että onpa pieni maailma ja hän siinä samalla lähetti tyttärelleen minun yhteystietoja. 

Ymmärrän, että minut on helppo tunnistaa vaaleine tukkineni ja erilaisine ihonväreineni, mutta on se vaan aika ilahduttavaa, että menen minne vaan, joku siellä hymyilee ja halaa. Se on aika turvallistakin. Jos tulisi joku tositilanne, yksi soitto slummin ja apu olisi heti paikalla. Nää on aika uskollisia ystävilleen nämä brassit.