Täällä yhteen päivään voi mahtua monta tunnetta ja
tapahtumaa, monesti mennään äärilaidasta toiseen ja tavallaan sitä sokeutuu
näiden asioiden rankkuudelle, kun niitä tulee joka päivä jossain muodossa
vastaan.
Yhtenä aamuna slummimatkalla joku oli heittänyt
roskakasan viereen ruumiin. Uhria oli ammuttu kasvoihin ja ruumis oli sytytetty
palamaan, mutta vain alaraajat oli palaneet. Haju oli pistävä ja siihen
kerääntyi paljon ihmisiä pällistelemään. Eniten näky kiehtoi lapsia, jotka
käsittelivät tilannetta naureskelemalla ja vitsailemalla uhrista. Meidän koko
tiimi kertoi myöhemmin, että vatsaa väänsi ja koko päivänä ei päässyt siitä
näystä eroon.
Saman päivän iltana juhlittiin meidän vuoden ikäistä
lastenkotia. Oli kakkua ja naposteltavaa, iloista musiikkia ja tanssia. Lopuksi
kaikki tytöt saivat kukin vuorollaan kertoa, mistä on kiitollinen. Meidän
hoitajien ja koko porukan itkusta ei meinannut tulla loppua kun - välillä tosi
hankalatkin - teinit kertoivat vuorotellen, miten elämä on muuttunut ja miten
kiitollisia ovat siitä, että saavat nyt elää turvassa. 12-vuotias Jessica
purskahti itsekin itkuun ja sai juuri ja juuri sanottua, että vielä vuosi
sitten hän asui kadulla ja joutui myymään itseään pysyäkseen hengissä ja nyt
hänellä on tällainen perhe.
Samana iltana kaksi meidän lastenkodin tyttöä teki
sovinnon. Viime lauantaina toinen jahtasi toista vielä puukolla ja vietiin
sairaalaan rauhoittumaan. Psykiatria, psykologia tai psykiatrista
sairaanhoitajaa ei kuitenkaan löytynyt, ja tyttö palautettiin meille. Nyt nämä
kaksi halasivat toisiaan, puukkoa aiemmin pidellyt 17-vuotias sanoi, että oli
rukoillut ja kokenut, että on vaihtoehtona pyytää anteeksi tai katkeroitua,
eikä hän halunnut jälkimmäistä. Tämä on aika iso ihme. Jos tuntisitte
tapaukset, ette uskoisi. En usko, että kaikelta draamalta jatkossakaan
vältytään, mutta tämä on jo ihan tosi iso askel.
Sitten sitä menee illalla nukkumaan eikä oikein tiedä,
mitä ajatella. On niin monta fiilistä ja ajatusta ja ei aina itsekään meinaa
uskoa, että tätä on se arki, mitä saan täällä elää. Ihan kaikkine väreineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti