Ystäväni meni uusimaan
sen vapaaehtoistyönviisumia eilen. Kävi ilmi, että prosessi on muuttunut ja
neljässä eri virastossa käytyään selvisi, että itseasiassa koko laki
vapaaehtoisten viisumeja koskien on loppunut jo tämän vuoden toukokuussa.
Uutta lakia ei ole
toistaiseksi tehty, eihän tässä ole mennyt kuin kahdeksan kuukautta
muutenkaan.
Koska uutta lakia ei
ole, viisumin vanhennuttua kukaan meistä ei ole laillisesti mutta ei myöskään
laittomasti maassa. Muut kuin eurooppalaiset eivät myöskään voi poistua sen
jälkeen Brasiliasta, koska ei ole lupaa tulla takaisin. Suomalaisena minun ei
tarvitse siitä huolehtia ensimmäiseen 90 päivään viisumin umpeutumisen jälkeen,
mikäli lakia ei vielä siihen mennessä ole tehty, saan oleskella laillisesti turistina.
Meidän tiimiin kuuluvat
asianajajaopiskelijat nauroivat katketakseen tälle kuviolle. Että ei voi olla
totta. Minua ei naurata, eikä ketään meistä mamuista.
Minun tilanne on sinänsä
ihan ok, toistaiseksi kaikki hyvin ja olen laillisesti täällä ja pääsen
jouluksi kotiin ja takaisin tropiikkiin sen jälkeen ja kesälläkin, jos
niikseen.
Ystävälläni jo pelkän
alkuperäisen viisumin saamiseen meni neljä vuotta (vertailuksi kerrottakoon,
että mulla meni kaksi kuukautta, koska Suomi), jota ennen hän maksoi
järkyttäviä summia Yhdysvalloissa asianajalle, sitten korruptoituneelle
konsulaatille (kolmesti useita satasia, menivät jonkun taskuun eikä paperit
edenneet vastaanottotiskiä pidemmälle) ja lopulta joutui muuttamaan toiselle
puolelle maata ja asua vuoden uudessa osavaltiossa töitä tehden, että pystyi
anomaan viisumia toisen konsulaatin kautta. Siihenkin oli kuulema uponnut
dollareita ihan kiitettävästi (minä maksoin omastastani kokonaiset 66
euroa...).
Että ymmärrän, jos nyt
vähän jänskättää, että tuo prosessi pitäisi aloittaa alusta, olettaen että se
laki siis vielä tulee joku päivä voimaan.
Oh Brazil, the land that
I love, but don't always understand.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti