Turvaton kaupunki

Katselin aamulla uutisia kun vihdoin alan ymmärtää niitä portugaliksi ja paikallisuutiset kiinnostaa ihan turvallisuussyistäkin. 

Ei olisi pitänyt. 

Sitä elää sellaisessa omassa lähiökuplassaan, jossa on kuitenkin suhteellisen turvallista. Tästä on keskustaan joku reilu kymmenen kilometriä ja siellä sattuu ja tapahtuu niin, että muistin taas miksi tämä kaupunki on yksi maan vaarallisimmista ja taitaa löytyä maailman 30 vaarallisimman kaupungin listaltakin, jos en ihan väärin muista. 

Uutisissa kerrottiin, että alkuvuonna keskimäärin kuusi bussilinjaa päivässä ryöstetään aseellisesti tässä kaupungissa. Murhia ja tappoja on ollut tammikuun alusta lähtien 1100 pelkästään meidän osavaltiossa. Eilen Olindan rannalla oli tapettu mies kesken auringonoton, ranta oli ollut täynnä perheitä niin kuin sunnuntaisin aina. 

Täällä ei pidä tulla hysteeriseksi ja miljoonien ihmisten kaupungissa todennäköisyys kaikkiin noihin omalle kohdalle osuakseen on aika pieni. Silti on tosi surullista, että kaikki tuo on totta ja tapahtuu ihan minun lähellä jollekin. 

Mutta sitten on hyviäkin uutisia, niin kuin se, että meidän lastenkotiin tuli kahden kuukauden ikäinen vauva turvaan kasvamasta niillä kaduilla, missä kaikki tuo tapahtuu. Hän saa kaupungin parasta hoitoa ja on jo nyt meidän kaikkien silmäterä. Yksi isompi tyttö tuli meidän huostaan myös, ei tarvitse olla paritettavana enää hänenkään. Ja saatiin lahjoituksena täysi alkurahoitus kahvilalle, johon voidaan työllistää naisia ja tarjota toimeentulo ja kouluttaa heitä samalla niin ettei tarvitse olla öitä töissä kadulla eikä tyttäriäänkään sinne kannustaa. 

Kyllä tämä tästä, ihminen kerrallaan.